Artikkeleita

Teksti: Minna Kotilainen
julkaistu: Turvallisuus & riskienhallinta lehdessä 5-2018

Käsialatutkimus rikostutkinnassa paljastaa

Onko allekirjoitus aito?

Oikeudellinen käsialatutkimus on yksi rikostutkinnan heikoimmin tunnettuja alueita. Tavoitteena on selvittää, onko asianomainen kirjoittanut tekstin itse. Onko esimerkiksi testamentin allekirjoitus matkittu, jäljennetty, kopioitu tai itse muunnettu?

Koulutettu väärennösasiantuntija, käsialantutkija ja kriminologi Leena Toivonen avaa nyt hieman käsialantutkimuksen saloja.

Asiakirjaväärennöksellä halutaan taloudellista hyötyä. Tavallisin esimerkki on testamentin allekirjoitus, sekä lisäykset testamenttiin tai erilaisiin sopimuksiin. Ensin väärennösasiantuntija, käsialantutkija, kriminologi Leena Toivonen selventää käsitteitä:

”Oikeudellinen käsialavertailu sekoitetaan helposti grafologiaan. Kyse on kuitenkin kahdesta alasta, joilla on eri tavoitteet. Käsialaa voidaan tutkia moneen tarkoitukseen. Oikeudellinen käsialavertailu tutkii, onko käsiala väärennetty rikollisessa tarkoituksessa.”

”Grafologia puolestaan tutkii ihmisen luonteenpiirteitä. Joissain tapauksissa sillä voidaan kuitenkin tukea oikeudellisen käsialavertailun tutkimusten tuloksia, esimerkiksi uhkauskirjeitä”, Leena Toivonen jatkaa.

Mihin käsialatutkimusta tarvitaan?

Leena Toivonen tekee käsialatutkimuksia viranomaisten pyynnöstä oikeuskäsittelyä varten. Oikeudellista käsialanvertailua tarvitaan petos- ja väärennysrikosten tutkinnassa. Käsialan tutkimuksia tehdään myös yksityisille ihmisille, esimerkiksi ennen esitutkintaa tai ennen oikeudenkäyntiä varmistamaan

allekirjoituksen oikeellisuus erilaisissa asiakirjoissa. Myös uhkakirjeet ja erilaiset muut kirjoitukset voivat olla tutkittavina.

”Kukaan ei kykene kirjoittamaan käsin kahta identtistä tekstiä. Näin ollen tutkimuksessa on arvioitava, ovatko kiistanalaisen tekstin ja vertailunäytteiden väliset eroavuudet kirjoittajan käsialan luonnollista vaihtelua. Vai onko kyse kahden eri kirjoittajan tekstistä?” Toivonen erittelee.

Ihmisen käsiala muuttuu iän mukana

”Aikuisen käsialassa on yksilöllisiä piirteitä. Käsiala vaihtelee hetken ja mielialan mukaan. Kahta identtistä saman henkilön käsialaa ei ole milloinkaan tavattu. Käsialan muotoutuminen yksilölliseksi tapahtuu hitaasti, kun ihminen kasvaa ja kehittyy”, Leena Toivonen kuvailee.

”Kirjoittamaan tottuneen aikuisen käsialalle ovat ominaisia harjaantuneet, automaattiset liikkeet. Lasten ja nuorten käsiala ei ole vielä kehittynyt, jotta sitä voitaisiin luotettavasti tutkia. Silti perusominaisuudet pysyvät samoina ja muuttumattomina”, Toivonen muistuttaa. Hän kertoo, että joka käsialassa esiintyy vaihtelua:

”Asiaan vaikuttavat kirjoitusvälineet, alusta, asento, käden asento kirjoittaessa, kirjoittajan ikä, kirjoitusnopeus, sairaudet ja vammat, alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden käyttö, lämpötila, mieliala, sekä tahallinen käsialan muuntelu”, Toivonen luettelee muuttujia.

”Iän myötä sairaudet ja rappeutuminen alkavat näkyä myös kirjoituksessa. Kirjoittaminen hidastuu ja kirjoituksen paino on epätasaista. Ilmenee vapinaa, sekä muita vanhuuden tuomia muutoksia kirjoituksessa. Kirjoituksen koko, kirjainten muoto tai kallistumakulma voi muuttua”, Toivonen sanoo.

Liian samanlainen allekirjoitus paljasti petoksen

Leena Toivonen kertoo mielenkiintoisen esimerkin:

”Vanhus teki testamentin vuonna 2012. Mutta hänen kuoltuaan löytyikin toinen testamentti, joka oli allekirjoitettu myöhemmin samana vuonna 2012. Osa perijöistä oli sitä mieltä, että allekirjoitus ei ole vanhuksen allekirjoittama viimeisessä testamentissa.”

”Kun tarkemmin tutkittiin allekirjoitusta, sekä verrattiin niitä vanhuksen eri vuosina kirjoittamiin allekirjoituksiin, ilmeni, että kiistetty allekirjoitus oli liian samankaltainen vuoden 2000 allekirjoitukseen, joka myös oli tutkimuksessa mukana.”

”Tutkimalla selvisi, että vuonna 2000 ja vuonna 2012 allekirjoituksien mittasuhteet olivat identtiset, eli allekirjoitus oli selvästi kopioitu. Kiistetystä allekirjoituksesta puuttuivat iän ja sairauksien tuomat muutokset kirjoitusasussa. Nämä muutokset ilmenivät muissa samana vuonna 2012 ja sen jälkeen kirjoitetuissa allekirjoituksissa”, Toivonen kertoo. Hän lisää toisen esimerkin luonnollisesta käsialan vaihtelusta:

”Henkilö allekirjoitti itselleen epäedullisen sopimuksen vihaisena ja alkoholin vaikutuksen alaisena. Jälkeenpäin hän väitti, että allekirjoitus ei ole hänen tekemänsä. Käsialavertailun tulokset kuitenkin näyttivät hänen itse olleen sopimuksen allekirjoittaja.”

Kolmas esimerkki: ”Ulkomaalaistaustainen henkilö pyysi käsialatutkimuksen allekirjoituksesta, jonka kielsi allekirjoittaneensa. Hän lähetti allekirjoituksia sekä kiistetyn mallin. Henkilöä pyydettiin lähettämään lisää käsinkirjoitettua tekstiä, hänen äidinkielellään. Kirjoituksesta löytyi muutama kädenliike, joka oli identtinen allekirjoituksessa olevan kohdan kanssa. Tämä muiden mittausten ohessa vahvisti sen, että kirjoittaja oli sama. Hän oli itse allekirjoittanut sopimuksen ja muuntanut omaa käsialaansa”, Leena Toivonen kertoo.

Tahallinen allekirjoituksen väärentäminen

Yleensä allekirjoitukset väärennetään ihmisen hakiessa itselleen taloudellista etua. Esimerkkejä tällaisista väärennöksistä ovat testamentit, lahjakirjat, vakuutuspetokset, sekä erilaiset sopimukset.

”Väärentämismuotoja on yhtä monta kuin väärentäjiä. Todennäköisesti väärentäjän mielestä helpoin tapa on kopioida oikea allekirjoitus lasia tai valoa vasten. Kukaan ei kuitenkaan kirjoita omaa allekirjoitustaan identtisesti kahta kertaa”, Leena Toivonen muistuttaa.

”Allekirjoitusväärennöksiä tehdään myös useasti vapaalla kädellä. Yksi väärennösmuoto on muokata tietokoneella esim. testamentin allekirjoitukset ja päivämäärät kopioi-liimaa-toiminnolla. Näissä tapauksissa tulee tutkia koko asiakirja. On tarkistettava kirjainten fontit, ylimääräiset pisteet ja jäljet paperissa, sekä kirjoituksen koko ja viistous, sekä se, onko muuta kirjoitusta muutettu tai lisätty”, Toivonen sanoo.

Itsemuutos: ”En ole allekirjoittanut tätä!”

”Itse tehdyt muutokset eli itsemuutokset allekirjoituksissa taas johtuvat siitä, että allekirjoittaessa henkilö muuntaa allekirjoitustaan niin, että voi jälkeenpäin väittää allekirjoituksen olevan jonkun muun tekemä. Sitä käytetään esim. pankin

lainasopimuksissa, vuokrasopimuksissa tai kauppakirjoissa. Sekä itsemuutokset että väärennökset kirjoituksessa vaativat tutkimuksen samanlaisilla menetelmillä”, Leena Toivonen kertoo.

Uhkauskirjeissä on apua myös grafologiasta

Uhkauskirjoitukset ovat nykypäivää. Sekä grafologinen tutkimus että käsialaväärennösten tutkiminen ovat tärkeitä, kun etsitään uhkauskirjeen kirjoittajaa. Leena Toivonen kertoo:

”Käsialoja verrattaessa nämä kaksi tutkimustapaa; grafologia ja käsialaväärennöstutkimus täydentävät ja vahvistavat tutkijan saamaa tulosta. Näitä kahta metodia käyttäen voidaan myös löytää indikaattoreita painostuksen tai pakon edessä kirjoitetusta tekstistä.”

Esimerkkitapaus: Asiakkaan puoliso oli kuollut, ja oli tullut riitaa puolison veljen kanssa. Veli käyttäytyi aina normaalisti heidän tavatessaan, mutta muut sukulaiset kertoivat aina hänen puhuvan pahaa asiakkaasta.

Postikorttien teksti paljasti uhkailijan

Pian puolisonsa kuoleman jälkeen asiakas alkoi saada postissa kortteja, joissa oli erilaisia uhkauksia ja pelottelua. Asiakas teki poliisille ilmoituksen uhkauksista, mutta asia ei edennyt todisteiden puutteen takia. Poliisi ei voinut todeta korttien kirjoittajaa varmuudella. Leena Toivonen kertoo:

”Asiakas lähettikin saamansa kortit tutkittavikseni. Vertailukohteeksi hän lähetti epäillyn kirjoittajan lähettämiä joulukortteja ja tämän lähettämän lyhyen kirjeen. Tutkin kaikki allekirjoitukset saamistani näytteistä: sekä uhkakorteista että saamistani malleista.”

”Vertailussa ilmeni selvästi, että uhkakorttien lähettäjä oli sama henkilö, vaikka kirjoitusta oli yritetty muuttaa. Sain myöhemmin kuulla, että asianomainen oli myöntänyt syyllisyytensä tutkimukseni perusteella. Asia oli sovittu ennen oikeuden istuntoa”, Leena Toivonen kertoo.

Painostuksen tai pakon alaisena tehty allekirjoitus

Painostus- ja pakotustapauksissa uhri on useimmiten oikeustoimikelvoton. Väärennösalantutkija näkee painostuksen etsimällä kirjoituksesta muutoksia verrattuna normaalissa olosuhteissa kirjoitettuun käsialaan. Leena Toivonen kuvailee muutosta:

”Käsialasta voidaan päätellä, onko kirjoittaja ollut painostuksen, tai pakonalainen allekirjoitusta kirjoittaessaan. Kirjoitus on vapisevaa, kynän paino paperiin on voimakkaampaa, kirjoitus kääntyy alasuuntaan, jälki on voimakkaammin painettua ja rikkinäistä. Lisäksi siitä puuttuu normaalin kirjoituksen rytmi. Toinen painostuksen muoto on ohjailla kädellä kirjoittajan kättä”, Toivonen kertoo.

Mitä yksityiskohtia käsialanäytteissä tutkitaan?

Leena toivonen kuvaa tutkimisprosessin etenemistä:

”Kun näytteiden tutkimus aloitetaan, huomio tulee kiinnittää ensin koko kirjoitukseen tai allekirjoitukseen ja sen muotoon. Ensiksi keskitytään yleisiin seikkoihin. Näitä ovat tekstin koko, korkeus, kallistumakulma, viistous, jäljen ja viivojen ominaisuudet, kirjoituksen paino paperille, kirjainten liittymät, kirjoituksen nopeus ja jatkuvuus.”

”Sen jälkeen tulee etsiä kaikki pienet ja huomaamattomat kohdat ja erot allekirjoituksissa. Ne ovat tärkeimpiä, koska ihmisen on mahdoton matkia kaikkia kirjoituksen yksityiskohtia toisen allekirjoituksesta.”

”Tärkeitä ovat esimerkiksi kirjainten liitännät toisiinsa, aloitus ja lopetuspisteet, kirjoituksen suunta kirjainta kirjoittaessa, kynän paino paperiin, sekä kirjainten malli. Onko kirjain pitkulainen, kapea, pyöreä, kulmikas, ja onko siinä lenkkejä. Onko esimerkiksi a-kirjain suljettu vai avonainen?” Toivonen luettelee kirjoituksen kiinnostavia yksityiskohtia.

Kynän asento ja kirjoituksen rytmi

”Kynän asento kirjoittaessa alkuperäisessä kirjoituksessa on tärkeä seikka tutkimuksessa. Kirjoituskulma kuulakärkikynällä kirjoitettaessa on jälkikäteen todettavissa. Myös kirjoituksen rytmi on tärkeä, kun kirjoitusta tutkitaan”, Leena Toivonen kuvailee. Hän jatkaa:

”Käytännössä se tarkoittaa kynän nostoa paperista; missä järjestyksessä pilkut ja pisteet lisätään, entä muut kirjainten merkit ja viivat. Allekirjoitusta kirjoittaessa säilytetään kirjoituksessa oma rytmi, jota toisen on hyvin vaikea matkia”, Toivonen sanoo.

leena_toivonen_kasiala_-_asiantuntija.jpg

Leena Toivonen on koulutettu väärennösasiantuntija, käsialantutkija ja kriminologi. Hän opiskeli aloja viiden vuoden ajan eri oppilaitoksissa Espanjassa. Toivonen myös kouluttaa käsialantutkimusta lakimiehille, tilintarkastajille, turvallisuusalan ammattilaisille ja oikeustieteen opiskelijoille.

Käsialatutkimus toimii samoin kaikilla kielillä

”Aivot säätelevät käden graafista liikerataa. Tämän vuoksi kirjoituksen muotoa ja muita ominaisuuksia ei voi muuttaa pelkästään käden kautta. Tästä syystä tutkimusaineiston kielellä ei ole tutkimisen kannalta mitään merkitystä. Asiakirjan sisällöllä ei niin ikään ole merkitystä tutkimuksen kannalta”, Leena Toivonen tähdentää. Toivonen on tutkinut suomen- ja espanjankielisten asiakirjojen lisäksi tekstejä muun muassa arabian, venäjän sekä ruotsin kielillä.

Kun verrataan vaikkapa arabiankielistä kirjoitusta, joka kirjoitetaan oikealta vasemmalle, tai venäjän kyrillisiä kirjaimia, näissä kaikissa pätee Toivosen mukaan tutkimuksessa kuitenkin samat säännöt.

”Sen lisäksi tulee ottaa huomioon kirjoituksen kokonaisvaltainen ulkoasu. Siitä haetaan kirjoituksen erikoispiirteet ja dominoivat käden liikkeet. Tarkoitus on löytää kirjoituksen rytmi ja kirjoittajalle ominaiset piirteet, elementit ja yksityiskohdat”, Toivonen kertoo.

”Itse toimin tutkijana Suomessa ja Espanjassa; sekä yksityisissä toimeksiannoissa, että oikeudessa. Myös muissa Euroopan maissa käsialatutkimus on tunnettua. Saksassa, Ranskassa ja Espanjassakin se on yleisesti hyväksytty ammatti. Suomessa meitä ammattimaisia käsialantutkijoita ei vieläkään aina oteta todesta”, Toivonen pahoittelee.

”Oikeudessa käsialatutkimuksia käytetään paljon, ja ne hyväksytään todistusaineistoksi. Tutkijan tulee olla valmis antamaan lausunto oikeudessa todistajana, mikäli oikeus niin vaatii.”

”Itse olen antanut todistajalausuntoja oikeudessa käsialatutkimuksesta sekä Suomessa että Espanjassa. Olen ollut itse henkilökohtaisesti paikalla tai läsnä puhelimen välityksellä”, Leena Toivonen kertoo.

Vaistoa, temperamenttia ja persoonallisuutta ei voi jäljitellä

Leena Toivonen korostaa, että kirjoittaessa tapahtuu sarja psykomotorisia impulsseja, joita on mahdoton toisen ihmisen jäljentää. Impulssit heijastavat ihmisen vaistoa, temperamenttia ja persoonallisuutta.

”Jokainen ihminen on koko ikänsä tehnyt allekirjoitustaan samaan tyyliin, joten se on automaattinen liike. Kukaan ei voi kontrolloida refleksejään voidakseen jäljentää luonnollisella ja spontaanilla tavalla toisen ihmisen allekirjoitusta tai muuta kirjoitusta.”

”Sen sijaan pakon edessä aivot saavat eräänlaisen hermostollisen shokin, joka muuttaa kirjoituksen epävarmaksi. Kirjoittamisesta puuttuu normaali sujuvuus, joka meillä kaikilla on kirjoittaessa. Kuten väärennöksissä, myös itsemuutoksissa ne kohdat kirjoituksessa jotka näkyvät vähiten jäävät yleensä väärentäjältä huomaamatta”, Toivonen sanoo. Hän korostaa, että tutkimusaineistoa tulee olla tarpeeksi, jotta käsialavertailu onnistuisi.

Kirjoitusnäytteitä tarvitaan viisi tai enemmän

”Yleensä tulisi olla minimissään ainakin viisi mallikirjoitusta. Tuloksen varmistamiseksi suositellaan useampiakin mallikirjoituksia. Usein pyydetään henkilöä kirjoittamaan tyhjälle arkille oma nimensä, allekirjoituksia, numeroita tai lauseita, riippuen siitä, millaisesta tutkimuksesta on kyse. Näin varmistetaan, että verrattavia malleja on tarpeeksi.”

Aina se ei ole mahdollista. Testamentin tapauksessa käsialanäytteitä ei voi pyytää, sillä allekirjoittaja on kuollut. Silloin etsitään vanhoja allekirjoituksia joko erilaisista sopimuksista, tai edes passista tai henkilökortista.

”Ideaalisinta on, jos aineisto olisi saatavilla alkuperäisenä, mutta testamentin kyseessä ollen se on useimmiten mahdotonta. Suurin osa tutkimuksista joudutaan tekemään kopioista. Tästä seuraa se, että kynän painoa paperilla ei voi tutkia.”

”Teknisinä tutkimusvälineinä käytetään mikroskooppia, suurennuslasia, erilaisia tietokoneohjelmia sekä mittausvälineitä. Asiakirjaväärennöksiä tutkittaessa käytetään myös erilaisia valoja ja muita menetelmiä”, Leena Toivonen kertoo. Hän luettelee nopeasti ainakin noin viisitoista eri teknistä mittauskohdetta, joihin hän kiinnittää tekstissä huomiota. Hengästyttävä määrä tarkistettavaa.

Eri mittaustulosten samankaltaisuudet lasketaan

”Eri kirjoituksista saadut tulokset lasketaan yhteen joka sanasta tai allekirjoituksesta. Lopuksi kummankin verrattavan kirjoituksen tuloksista lasketaan niiden keskiarvo. Näin selviää, eroaako esimerkiksi kirjoituksen kallistuma niin paljon, että voidaan epäillä kirjoittajan olevan kaksi eri henkilöä. Normaali vaihtelu kirjoituksen kallistumassa on 5...7 astetta”, Leena Toivonen kertoo.

”Jos kirjoituksessa tai allekirjoituksissa on samankaltaisuuksia viisi tai enemmän, voidaan todeta kirjoittajan olevan sama henkilö. Tulkinta ei kuitenkaan ole aina helppoa, varsinkin jos on kyse itsemuutoksista.”

”Tulee ottaa huomioon, että osaa kirjoituksessa olevia tekijöitä on helppo matkia, kuten kirjainten kallistumakulma, kirjoituksen viistous, kirjoituksen kulmikkuus tai pyöreys. Väärentäjältä jäävät useimmiten huomaamatta pienet yksityiskohdat, jotka tutkija näkee helposti”, Toivonen tähdentää.

Käsialanäytteiden analysointia

6f2ae93b-7cac-4985-8425-32d1281be083_2.JPG

Kaksi allekirjoitusta yllä ovat oletettavasti saman henkilön tekemiä. Kun käsialoja tarkastellaan lähemmin, niistä voi löytää eroja. Ensimmäinen ”M” kirjain on kirjoitettu eri suuntaan. Kirjoituksen alkupiste ylimmässä allekirjoituksessa alkaa ylhäältä alasuuntaa, kynä nousee paperista ja aloittaa ylhäältä uudelleen, josta piirto tekee kirjaimen kaaren, joka on syvä ja laaja, piirto nousee yläsuuntaan, ja laskee terävän kulman jälkeen alas alkaen muodostaa seuraavaa kirjainta.

Sen sijaan alimmassa allekirjoituksessa alkupiste on allekirjoituksen vasemmalla puolella kirjaimen yläosassa, josta se lähtee muodostaen syvän kapean kaarteen, nousten jyrkästi yläsuuntaan, piirto palaa samaa viiva myöten alasuuntaan jonkun matkaa, josta se kaartuu oikealle muodostaen hyvin pienen ja matalan kaaren, jonka jälkeen muodostaa terävän kulman ja pitkän alasuuntaan kulkevan polveilevan kaaren alkaen muodostaa seuraavaa kirjainta.

Ylempi on girlandi-kirjoitusta, ja alempi arkadi-kirjoitusta. Girlandissa kaari on alhaalla ja kirjaimen kärki ylhäällä, Arkadi-kirjoitus on päinvastaista, kaari on ylhäällä ja kärki alhaalla. Ylempi kirjoitus on pyöreämpää kuin alempi. Kumpikin kirjoitus on takaviistoista. Alemmassa on lievää vapinaa varsinkin etunimessä. Kirjaimet ovat epämuodostuneita, kynä on pysähtynyt kesken kirjoituksen. Siitä on jäänyt jälki, muste on levinnyt pysähtymispisteeseen.

Johtopäätös: Tutkimuksen tulosten mukaan erilaisuuksia on huomattavan paljon, joten voidaan todeta, että alimmainen allekirjoitus on väärennetty

6f2ae93b-7cac-4985-8425-32d1281be083.JPG

Alemmasta allekirjoituksesta näkyy, että siinä on turhia viivoja ja mutkia. Alempi allekirjoitus on taakse kallistuvaa, kun taas ensimmäinen allekirjoitus on eteenpäin kallistuvaa. Ylempi allekirjoitus nousee oletusviivalta yläsuuntaan, kun alimmainen seuraa aika tarkasti oletusviivaa. Allekirjoituksen epäsiisti ulkonäkö jo antaa selvän kuvan eri kirjoittajasta. Musteen jälki paperissa on myös erilainen, alempi allekirjoitus on kevyempää alussa, mutta kynä painaa paperiin lopussa huomattavasti voimakkaammin. Lopetusviivat ovat erilaiset. Alimmaisessa allekirjoituksessa myös lievää vapinaa varsinkin sukunimen kohdalla, kirjaimet ovat epämuodostuneita.

Johtopäätös: Tarkemman tutkimuksen valossa voidaan todeta, että tämä allekirjoittaja on sama, mutta on muuttanut kirjoitustaan niin, että se vaikuttaa toisen tekemältä.

Yleensä näin tehdään, jos halutaan välttää vastuusta myöhemmin. On helppo väittää, että en ole tuota allekirjoittanut.

Allekirjoituksesta voidaan todeta, että se on liian erilainen ollakseen väärennetty, joten se on itsemuutos.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita:

Meidän Costa Blanca 2-2013

Yle

Sotaveteraanit

Espanjan Sanomat 1-2013